Esitelmä maakuntamuseolla tiistaina 1.11.2011 klo 18.00, esitelmöitsijä Mirja Karjalainen

Savonlinnan seudun suuret tarinat – Kosolankylän Kososet

Esitelmä maakuntamuseolla tiistaina 1.11.2011 klo 18.00, esitelmöitsijä Mirja Karjalainen

Historia koostuu tosiasiosta ja tarinoista. Yksi Savonlinnan seudun suuria tarinoita on Kososten suvun historia. Jo Olavinlinnan perustamisen aikoihin tänne asettunut suku on vaikuttanut koko seudun elämään sen kaikilla aloilla. Kososten hallussa ovat aikojen saatossa olleet lähes kaikki Savonlinnan seudun merkittävät kartanot.

Mirja Karjalainen on perehtynyt Kososten sukuun ja on toinen sukuhistorian kirjoittajista. Hän on koonnut useita muistelutarinoita Savonlinnan seudun suvuista ja henkilöistä.

Järjestää Pyhän Olavin Kilta ry yhdessä maakuntamuseon kanssa.

Savonlinnan seudun suuret tarinat –
Kosolankylän Kososet

Yksi Savonlinnan seudun suuria tarinoita on Kososten suvun historia. Tämän itäsavolaisen talonpoikaissuvun arvellaan asettuneen Säämingin saaristoon ennen Pähkinäsaaren rauhaa 1323. Turkinniemessä isältä pojalle kerrotun sukulegendan mukaan idästä saapui takaa-ajettuna ja vainottuna ylhäinen mies, joka riisui Turkinniemessä komean turkkinsa ja ryhtyi talonpojaksi.

Olavinlinnan kalliosaari Kyrönsalmessa on paitsi idän ja lännen myös Kosolankylän talojen rajalla. Hirsipuunsaari kuuluu yhä Kosolankylään geodeetin kartan mukaan. Ensimmäinen kirjallinen merkintä Kososista on vuodelta 1565, kun Turkinniemen isäntä Pekka Kosonen todisti Säämingin käräjillä omistusoikeudestaan maa-alaan Kauvonniemessä. Pekan jälkeläiset rakensivat asumuksensa Kosolansaareen, mutta erämaita ja nautinta-alueita oli laajalti ympäri Pihlajaveden rantoja.

Turun rauhassa 1743 Kososten maat jäivät Venäjän puolelle rajaa. Autonomian aikana suhdanteet toimivat Kososten eduksi, kun alkava selluteollisuus antoi takametsille arvon. Vaurastuvat Kososet alkoivat ostella säätyläisiltä myyntiin tulevia rapistuvia kartanoita ja muita
velkaantuneiden tiloja.

Vuosisatojen aikana Kososten hallussa ovat olleet lähes kaikki Savonlinnan seudun merkittävät kartanot. Käärmelahden Abraham Kososen pojasta P.J. Kososesta (1857-1914) tuli aikansa savonlinnalainen suurliikemies ja laivanvarustaja. Häntä
kirjailija Joel Lehtonen käytti Putkinotko-sarjassaan sahanomistaja
Könölinin esikuvana.

This entry was posted in Historiaa, POK ry, Tapahtumia and tagged , , . Bookmark the permalink.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

You are commenting using your Twitter account. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

You are commenting using your Facebook account. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s